[Image: Arttu Merimaa]


HELMIKUU /
February
[8.2.2013 - 2.3.2013]
WONA CHO



Korealaislähtöinen taiteilija Wona Cho valmisti Alkoviin pingotetuista valkoisista, mustista ja keltaisista langoista koostuvan installaation. Chon teoksissa langat valtaavat ja määrittävät tilaa, synnyttävät muotoja ja luovat oman järjestyksensä. Cho on opiskellut kuvataidetta Soulissa, Etelä-Koreassa sekä Saksassa Münchenin taideakatemiassa, mistä hän valmistui vuonna 2011.

Korean artist Wona Cho build an installation consisting of black, white and yellow strings. In Cho’s art the strings occupy and determine space, develope forms and create their own order. Cho has studied art in the Soul, South Korea and in Germany, in the Munich Art Academy where she graduated from in 2011.



“From my perspective the welfare society is a melting pot where all the classes of people having different ideas and ethnic backgrounds who constitute the society live all together without alienation. In it, there are paradoxes such as harmony-contradiction, embrace-conflict, and connection-isolation. The concepts of ‘harmony’, ‘confusion’, and ‘diversity’ are expressed in my installation via illusion. The strings connecting ceiling to floor are aligned with a specific rule following a geometric object. The strings contrasted with black, white, and yellow colors make fussy or simple illusive conformation by their convergence and dispersion. These string installations encompass paradoxical concepts such as ‘reality-illusion’, ‘material-immaterial’ and ‘order-disorder’. A real physical space (i.e. installation) consisting of strings is in line with an unreal fictitious space that arises from ‘illusion’ due to the intersection of the strings. Furthermore, these strings installed in a simple order eventually exhibit a complex form, giving rise to order and pattern as well as division and confusion.”


“Minun näkökulmastani hyvinvointiyhteiskunta on sulatusuuni, jossa kaikenlaiset eri näkemyksiä ja etnisiä taustoja omaavat ihmiset - jotka muodostavat yhteiskunnan - elävät yhdessä vieraantumatta toisistaan. Se sisältää paradokseja kuten harmonia-ristiriita, läheisyys-konflikti ja syleily-eristys. Konseptit “harmonia”, “sekaannus”, ja “monimuotoisuus” ilmaistaan installaatiossani illuusion kautta. Narut, jotka yhdistävät katon ja lattian, ovat sijoitettu geometristä objektia seuraavan johdonmukaisuuden kautta. Mustan, valkoisen ja keltaisen värin kautta kontrastoidut narut tekevät sekalaisen tai yksinkertaisen illusorisen muodostelman lähenemisensä ja hajaantumisensa kautta. Nämä naru-installaatiot käsittelevät paradoksaaleja konsepteja kuten “todellisuus-illuusio”, “materiaalinen- immateriaalinen” ja “järjestys-epäjärjestys”. Todellinen fyysinen tila (eli installaatio) koostuen naruista on yhdenmukainen epätodellisen fiktiivisen tilan kanssa, joka nousee “illuusiosta” johtuen narujen leikkaamisesta keskenään. Sen lisäksi nämä langat installoituna yksinkertaiseen järjestykseen esittävät loppujen lopuksi monimuotoisen muodon antaen tilaa järjestykselle ja kuviolle kuin myös jakamiselle ja sekaannukselle.”



_ _ _ _ _ _ _