"Matkustin Etelämantereelle norjalaisella Fram-aluksella, jolla oli filippiiniläinen alipäällystö. Teoksessani tiedemies, Markku T Kurkinen, ja laivan matruusi Protacio Mabunga ystävystyvät matkalla Antarktiksen niemimaahan. Pyörätuolilla liikkuva Kurkinen halusi nähdä pingviinit ja Etelämantereen. Mabunga joutui Antarktikselle elättääkseen perheensä. Miehet unohtavat aluksen kirjoittamattoman säännön, jonka mukaan laivan alipäällystön tulisi pitää kunnioittavaa etäisyyttä matkustajiin.
Filippiinien haasteena on länsimaiden uuskolonialismi, jonka seurauksena kaakkoisaasialaisista on tullut haluttua halpatyövoimaa myös risteilyaluksille, eikä turismi Etelämantereelle olisi mahdollista ilman risteilyaluksilla työskenteleviä aasialaisia siirtotyöläisiä. Kaakkoisaasiasta lennätetyt työntekijät asuvat Etelämantereelle kulkevalla laivalla lähes puolet vuodesta. He kutsuivat Antarktista tyhjyydeksi, paikaksi "ei missään".
Videoinstallaation musiikin on tehnyt Burmassa tapaamani äänitaitelija Tay Wai Aye Chan. Äänisuunnittelun on toteuttanut Juuso Oksala.
Kiitos: AVEK / Elena Näsänen, Taiteen edistämiskeskus, Uudenmaan taidetoimikunta."Teksti: Niskanen
"I traveled to Antarctica with the Norwegian cruise vessel Fram that had Philippine petty officers. In my work the scientist Markku T. Kurkinen and the ship's sailor Protacio Mabunga become friends during the trip to the Antarctic Peninsula. Kurkinen, who uses a wheelchair, wanted to see the penguins and the Antarctic. Mabunga had ended up on Antarctica in order to provide for his family. The men set aside the unwritten rule, according to which the ships petty officers are to keep a respectful distance to the passengers.
Western neo-colonialism presents a challenge for the Philippines. As its consequence, South-East Asians have become cheap and sought after labor also for cruise ships. Tourism to the Antarctic would not even be possible without Asian migrant workers on the cruise ships. The workers, flown in from South East Asia, live almost half of the year on board the ships. They call Antarctica the emptiness, the 'nowhere' place." Text by Pekka Niskanen
The music in the video installation is made by the sound artist Tay Wai Aye Chan. Sound design by Juuso Oksala.
[www.pekkaniskanen.com]
_ _ _ _ _ _ _
